Pilottien tavoitteena oli testata Digitaaliset laitepassit -ratkaisua ja kerätä kokemuksia lääkinnällisten laitteiden käyttöosaamisen koulutuksessa ja varmentamisessa.
UUTINEN
Digitaalisten laitepassipilottien palaute: ”Selkeästi vanhoja menetelmiä parempi”
UUTINEN
Digitaalisten laitepassipilottien palaute: ”Selkeästi vanhoja menetelmiä parempi”
30.01.2020
Pilottien tavoitteena oli testata Digitaaliset laitepassit -ratkaisua ja kerätä kokemuksia lääkinnällisten laitteiden käyttöosaamisen koulutuksessa ja varmentamisessa. Pilotoijat kokivat digitaaliset laitepassit selkeästi vanhoja menetelmiä paremmaksi. Esimiehet arvioivat säästävänsä laitepätevyyksien hallinnoinnissa jopa 50% työajastaan.
Qreform pilotoi viime vuonna yhdessä asiakasorganisaatioiden kanssa uutta kehittämäänsä Digitaaliset laitepassit -ratkaisua, joka pohjautuu laajalti sote-organisaatioissa käytössä olevaan Laatuportti-järjestelmään. Pilotissa organisaatiot testasivat uutta digitaalista järjestelmää ja toimintatapaa käytännössä. Pilotissa kerättiin kokemuksia ja palautteita työntekijöiltä ja esimiehiltä, arvioitiin uuden ratkaisun tuomia hyötyjä omalle organisaatiolle ja annettiin kehitystoiveita Qreformille.
Käytännönläheistä testausta monipuolisilla materiaaleilla
Digitaaliset laitepassit pilotissa testattiin ensisijaisesti järjestelmän käyttöä kuten laitepätevyyksien saavuttamis- ja ylläpito-ohjelmien laatimista ja toteutusta sekä koulutusohjelmien suorittamista käytännössä sekä laitepätevyyksien seurantaa ja raportointia esimiestyön näkökulmasta.
”Asiakkaiden pilottiin valitsemat laitteet ja pätevyyden vaatimustaso vaihteli, mikä oli erinomainen asia. Pääsimme testaamaan monipuolisesti erilaisia koulutusmateriaaleja ja testien käyttöä koulutusohjelmissa”, kertoo pilottihankkeen koordinaattori Qreformin myynti- ja markkinointijohtaja Jaana Raaska.
Testattavat koulutusohjelmat sisälsivät mm. laitevalmistajan käyttöohjeita ja materiaaleja (videot, verkkokurssit), dokumentteja, koulutusvideoita, näyttöjen toimintaohjeita, Duodecim Oppiportin laadukkaita täydennyskoulutusmateriaaleja sekä erilaisia testejä.
Koulutusohjelmien käyttö ja perusrunko koettiin helpoksi eikä siinä ollut juurikaan teknisiä ongelmia.
”Kaikki käyttäjät kokivat digitaaliset laitepassit selkeästi vanhoja menetelmiä paremmaksi”, Raaska tiivistää.
Laitekoulutukset yhdenmukaisia ja aina helposti saatavilla
Ylivoimaisesti hyödyllisimpänä pilotoijat pitivät koulutusmateriaalien helppoa saatavuutta ja yhdenmukaisen koulutuksen varmistamista kaikille.
Koulutusmateriaalit löytyvät yhdestä paikasta ja sisältöä voi opiskella joustavasti ajasta tai paikasta riippumatta. Lisäksi positiivisena koettiin suoritusten automaattinen kirjautuminen ja mahdollisuus seurata omien laitepätevyyksien voimassaoloa ja koulutusten tilannetta.
”Pilotissa nousi myös esille, että kaikki osaamiseen liittyvä seuranta (laitteet, lääkeosaaminen yms.) olisi hyvä olla yhdessä paikassa saatavilla”, Raaska kertoo.
Kokonaisvaltaisen osaamisen seurantaan liittyvät asiat kulkevatkin jatkossa yhä vahvemmin Digitaalisten laitepassien kehitystyön rinnalla.
Säästää jopa 50% esimiesten ajasta
Yleisesti esimiehet arvioivat digitaalisten laitepassien säästävän laiteosaamisen hallinnointityössä aikaa noin 30-50% verrattuna nykyisiin käytäntöihin. Konkreettiset aika-arviot vaihtelivat yksiköittäin minimissään välillä 1-10 h/kk.
”Ajansäästön osalta pilotin otos jäi vielä pieneksi, mutta tuloksen suunta näytti erittäin hyvältä”, Raaska sanoo.
Moni pilottiin osallistunut esimies näki digitaalisten laitepassien hyödyn etenkin uusien laitteiden kouluttamisessa ja näyttöjen vastaanotossa. Lisäksi yli puolet vastaajista katsoi digitaalisten laitepassien auttavan uuden työntekijän perehdyttämisessä ja osaamisen raportoinnista johdolle sekä viranomaisille.
Kehitystyö jatkuu – ensimmäiset laajemmat käyttöönotot keväällä 2020
Digitaalisten laitepassien kehitystyö jatkuu käyttöliittymän ja mobiilikäytön parissa. Huomioita kiinnitetään erityisesti selkeään käyttökokemukseen. Perustoiminnot toimivat myös mobiilissa, mutta kehitettävää oli siinä selvästi enemmän kuin selainkäytössä. Digitaalisten laitepassien mobiiliversion testaus jäi kuitenkin valitettavan vähäiseksi pilottiorganisaation rajallisen mobiilikäytön takia.
”Työnantaja tarjoaa käyttöön tällä hetkellä vain rajoitetusti älypuhelimia, joten kaikilla ei ollut mahdollisuutta testata mobiilia – tämä tietysti rajoittaa myös jatkossa mobiilikäyttöä”, Raaska pohtii.
Mobiilikäytön edut tulivat kuitenkin esille monessa palautteessa. Mobiili mahdollistaa materiaaliin perehtymisen missä vain ja milloin vain. Lisäksi mobiilikäyttö tarjoaa nopean tavan tarkistaa omien laitepätevyyksien tilanne vaikkapa tilanteessa, jossa siirrytään työskentelemään toiselle osastolle.
”Pilottien perusteella voidaan todeta, että laiteosaamisen varmentamisessa on alkanut digitaalinen aika eikä paluuta vanhaan ole. Paperit, excelit ja mapit on nyt aika siirtää historiaan ja tehdä asiat jatkossa helpommin, tehokkaammin, nopeammin ja kaikkien kannalta järkevämmin”, Raaska sanoo.
