Henkilöstön osaamisen kehittäminen on jatkuvan parantamisen ytimessä

Organisaatioiden tulevaisuudennäkymissä siintelee jatkuvasti joukko muutoksia, joista osa toteutuu ja osa lopulta ei. Muutoksiin varautuminen ja muutosten toteuttaminen on työelämässä pysyvä tila. Siksi joustavuuden pitäisi olla keskeisenä tavoitteena jokaisen organisaation toiminnassa ja henkilöstön osaamisen kehittämisessä.

Miksi henkilöstön osaamisen kehittäminen on keskeinen osa jatkuvaa parantamista?

Jatkuva parantaminen on keskeinen strateginen tavoite kaikille organisaatioille, jotka haluavat vastata muuttuvan maailman tarpeisiin. Henkilöstön osaamisen kehittämisellä ja hallinnalla on puolestaan korostettu rooli jatkuvassa parantamisessa, koska oikeat ihmiset oikeassa tehtävissä mahdollistavat

• laadukkaan ja turvallisen toiminnan
• organisaation tavoitteiden toteuttamisen parhaalla mahdollisella tavalla
• tehokkaan toiminnan ja kilpailukyvyn varmistamisen
• työtyytyväisyyden ja työntekijäpysyvyyden
• kehityskohteiden tunnistamisen ja niihin vastaamisen
• luovan ajattelun ja innovoinnin sekä
• tulevaisuuden vaatimusten ennakoinnin ja niihin valmistautumisen.

Jotta oikeat ihmiset saadaan työskentelemään oikeissa tehtävissä, organisaation on kyettävä tunnistamaan ja analysoimaan henkilöstön olemassa olevaa osaamista, asettamaan osaamiseen liittyviä kehitystavoitteita ja määrittämään konkreettisen polun niiden saavuttamiseksi. Tärkeää on tunnistaa sekä olemassa olevia että tulevaisuudessa siinteleviä osaamisvajeita, jotka täyttämällä varmistetaan relevantti ja toimialan kysyntään vastaava toiminta myös jatkossa.

Saavuttamis- ja ylläpito-ohjelmilla varmistetaan eri työroolien vaatima osaaminen

Oma ennusteeni muuttuvassa maailmassa on, että painotus siirtyy vielä nykyistäkin enemmän työntekijän tutkintotodistuksista ja CV:n pituudesta aitoon, konkreettiseen käytännön osaamiseen sekä kykyyn soveltaa opittua tietoa ja taitoja. Oppiminen on jo nyt aiempaa pirstaleisempaa, vaiheittaisempaa ja siten myös jatkuvampaa. Korkeakoulu- ja ammattitutkinnot antavat kyllä vankan pohjan, jolle asiantuntijaosaamista voidaan rakentaa, mutta yhä enemmän ne vaativat tuekseen myös jatkuvaa täydennys- ja lisäkoulutusta sekä suunnitelmallista henkilöstön osaamisen kehittämistä organisaatioissa.

Hyvä tapa edistää jatkuvaa parantamista ja halutun osaamisen karttumista omassa organisaatiossa on määritellä työrooleille tai -tehtäville pätevyysvaatimuksia ja rakentaa niiden täyttämiseen saavuttamisohjelmia, joilla varmistetaan vaadittava osaamistaso eri työrooleissa. Saavuttamisohjelmat voivat sisältää vaatimuksia tiettyjen dokumenttien opiskelusta, verkko- tai lähivalmennusten suorituksista, näytöistä työtehtävissä, työkokemuksesta tai ammatillisesta peruskoulutuksesta. Ylläpito-ohjelmilla voidaan puolestaan varmistaa osaamisen pysyvyys ja säännönmukainen päivitys ajan vaatimusten tasolle. Yhdenmukaisen osaamisen varmistaminen on kriittinen elementti pätevyyden saavuttamis- ja ylläpito-ohjelmissa.

Osaamisen kehittämisen systemaattinen ja tuloksellinen johtaminen vaatii avukseen joustavat työkalut. Käytössä olevan järjestelmän tulee tarjota esihenkilöille aina ajantasainen tilannetieto osaamisista ja pätevyyksistä. Sen tulee myös pystyä luomaan läpinäkyvyys organisaation eri tasoille, jotta reaktiivisesta ”tulipalojen sammuttamisesta” päästään ennakoivaan ja suunnitelmalliseen toimintaan.

Näin mahdollistetaan osaamisen johtaminen käytännössä, ei ainoastaan kauniissa korupuheissa. Tärkeä osa kokonaisuutta on se, että vaatimusten läpinäkyvyys ulottuu myös työntekijöille ja että heillä on mahdollisuus tarkistaa omien pätevyyksien tila ja edistyminen saavuttamis- tai ylläpito-ohjelmissa.

Huomisen menestyjät ovat joustavia ja uusiutumiskykyisiä tänään

Organisaatioiden toimintaympäristöt ovat jatkuvassa liikkeessä, asiakastarpeet ja -toiveet muuttuvat, laitteet ja työkalut vaihtuvat ja nykyaikaistuvat. Digitalisaatio ja tekoäly muuttavat osaltaan työskentelymalleja monella toimialalla, ja yksi keskeinen uusi osaamisalue onkin tehokas ja laadukas yhteistyö tekoälyn kanssa. Tämä on hyvä esimerkki kehityskulusta, jota harva olisi osannut ennakoida vielä muutama vuosi sitten.

Muutosten määrää ja mittaluokkaa vasten peilaten on selvää, että joustavuus ja uusiutumiskyky ovat organisaatioille yhä arvokkaampaa tulevaisuuden valuuttaa. Systemaattinen osaamisen hallinnan prosessi ja sitä tehokkaasti tukevat työkalut varmistavat organisaatiolle parhaat mahdolliset edellytykset suunnata kohti tulevaisuutta, jonka tarkkaa muotoa emme pysty kovin pitkälle vielä edes kuvittelemaan.

Tulevaisuuden menestyjät tullaan punnitsemaan ennen kaikkea kyvyllä ja halukkuudella tunnistaa ja hyväksyä jatkuva muutos, parantaminen ja uusiutuminen – ja ottaa niistä paras hyöty irti.

Kirjoittaja Tommi Leppänen on Qreformin johtava konsultti. Tommi vetää Qreformilla asiakaskokemustiimiä ja on kerryttänyt aiempaa kokemusta HSEQ-kentästä monipuolisissa työtehtävissä niin Suomessa kuin ulkomaillakin. Tommin erityisosaamisaluetta on osaamisen hallinta, jossa hän pitää tärkeänä niin liiketoiminnan näkökulmaa kuin myös turvallisuutta ja työhyvinvointia. Vapaa-ajalla Tommi seuraa osaamisen kehittymistä mm. jälkikasvun sellonsoittoharrastuksen parissa.