Kuinka turvallisuuden mittaaminen parantaa vanhuspalveluja?

Yritysten on tärkeä ymmärtää, miten turvallisuus ilmenee toiminnassa ja millä kriteereillä sitä voidaan mitata. Jos turvallisuutta ei osata mitata, turvallisuudesta säästäminen kumuloituu ajan kanssa. Seuraukset voivat ilmetä vanhuspalvelujen kaltaisena palvelun huonontumisena ja vanhusten epäinhimillisenä kohteluna, onnettomuuksina tai taloudellisina tappioina.

Vanhushoidon ongelmiin keskittyvän juttusarjan toisessa osassa syvennytään siihen, kuinka turvallisuutta voidaan mitata, miksi turvallisuutta on tärkeä mitata ja miten turvallisuus on tärkeä osa yrityksen tuloksellista liiketoimintaa.

Vanhuspalvelun ongelmien syihin ja yritysten turvallisuuskulttuurin muutokseen keskittyvän ensimmäisen osan voit lukea täältä.

Mittauskriteerit määrittävät onnistumisen

Turvallisuuden mittaamisessa oleellista on mittauskriteerien määrittäminen, jotta arjen turvallisuudesta saadaan todenmukainen kuva. Mittauskriteerien tulee olla riittävän tarkkoja, ja niiden tulee painottua: 1) tuloksiin ja 2) tekijöihin, jotka aiheuttavat poikkeamia.

Henkilökunnan määrän lisääminen vanhuspalveluissa saattaa parantaa turvallisuutta, mutta se ei kuitenkaan ole paras mittauskriteeri turvallisuudelle. Pääsyynä on se, että kiistelty hoitajamitoitus liittyy turvallisuuden tekemisen edellytyksiin varsin yleisellä tasolla. Jossain tilanteissa resurssien lisääminen saattaa perustellusti olla tehokkain investointi, mutta toisissa tilanteessa ei.

Mittauskriteereitä laadittaessa tulisi kiinnittää huomiota juuri arjen toimintaan. Jos mitataan esim. makuuhaavojen määriä, tippumisia tai lääkitysvirheitä, saadaan paremmin tietoa toiminnan tuloksista. Lisäksi mittauksen kohteisiin tulisi sisällyttää myös läheltä piti -tilanteet sekä poikkeamat, joilla ei ole ollut seurauksia. Siten hahmotetaan seurauksellisten poikkeamien todennäköisyyksiä jo ennen kuin niitä ilmenee.

Analysointi auttaa näkemään toiminnan kokonaiskuvan

On tärkeää analysoida tapahtumat, jotta toiminnan riskitekijät voidaan löytää ja arvioida ennen kuin ne muodostavat vaaratilanteita. Havaittuja tuloksia tulee verrata tavoitteisiin ja kehittää riskienhallinnan toimenpiteitä, joilla toimintaa muutetaan.

Jos käytännön tekemisessä mikään ei muutu, on turha odottaa, että turvallisuus paranee.

Mittauskriteerit mahdollistavat sen, että toiminnan turvallisuudesta voidaan muodostaa realistinen tilannekuva ja muutosten vaikutuksia voidaan arvioida. Erinäiset valvontatahot, sisäiset alan toimijat tai esim. palvelun ulkoistajat voivat määritellä turvallisuuden kriteerit sekä toiminnan hyväksytyn tason. Kriteereitä pitää kuitenkin jatkuvasti arvioida ja päivittää kehityksen prosessina.

Turvallisuuden mittaaminen luo realistisen kuvan yrityksen toiminnasta

Hyvin toteutettuna mittaaminen tekee turvallisuudesta näkyvää, sillä mittaamisen ja vertailun kautta syntyy realistinen käsitys hyväksyttävän turvallisuuden tasosta sekä kustannuksista. Tämä luo puitteet terveelle kilpailulle, jossa turvallisuus on tasapainossa talouden kanssa.

Turvallisuudesta tulee tuloksellista toimintaa, kun investointien vaikutuksia voidaan seurata esim. parantuneena työtyytyväisyytenä, vähentyneinä sairauspoissaoloina, vähentyneinä laatuongelmina ja parantuneena asiakaskokemuksena. Turvallinen arki tuottaa laadukasta palvelua, ja näin ollen myös taloudellisia tuloksia.

Kun turvallisuus on näkyvää, se suojelee palvelutuottajia siltä, että ne saattavat ajautua ymmärtämättömyyttään ottamaan lyhyen aikavälin tuottojen tai säästöjen tavoittelussa riskejä, jotka voivat realisoitua ongelmiksi pidemmällä aikavälillä. Siitä syystä turvallisuudesta täytyy luoda normi, jonka alittaminen taloudellisista syistä ei ole sallittua.

Juttusarjan viimeinen osa syventyy siihen, kuinka turvallisuus edellyttää johdon ja henkilöstön yhteistyötä, ja jakaa 9 teesiä turvallisuusjohtamiseen.