Opinnäytetyö ruotii johtamisen merkitystä lääkinnällisten laitteiden osaamisen varmistamisessa – tulokset tulivat heti käyttöön

Joulukuussa 2023 Tradenomiksi (YAMK) valmistunut laiteturvallisuuskoordinaattori Sini Mustonen kirjoitti opinnäytetyönsä aiheesta, joka kiinnosti häntä sekä omien työtehtäviensä näkökulmasta että ajankohtaisuutensa takia: johtamisen merkitys lääkinnällisten laitteiden osaamisen varmistamisessa. Qreformin toimeksiannon pohjalta toteutetun opinnäytetyön tulokset ovat herättäneet paljon kiinnostusta, ja ne on otettu heti tuoreeltaan myös käyttöön.

Laaja laiterepertuaari aiheuttaa monelle päänvaivaa

Johtamisen merkitys lääkinnällisten laitteiden osaamisen varmistamisessa oli Sinille kiinnostava ja tärkeä aihe muun muassa siksi, että se on hänelle itselleenkin työelämästä tuttu. Sini on aiemmalta koulutukseltaan fysioterapeutti, jossa työssä hän on käyttänyt monenlaisia lääkinnällisiä laitteita. Osa laitteista on liittynyt kiinteästi fysioterapeutin työhön, kun taas osasta on ollut hyvä tietää tietyllä tasolla potilasturvallisuuden ja kokonaisvaltaisesti laadukkaan hoidon takia, vaikkeivat ne fysioterapeutin toimenkuvaan suoranaisesti kuulukaan.

”Esimerkiksi erikoissairaanhoidossa on hyvin tyypillinen tilanne, että tiettyjä laitteita on osattava käyttää jonkin verran, vaikkakaan ei yhtä tarkasti kuin kyseistä laitetta omassa työssään käyttävä asiantuntija. Esimerkiksi fysioterapeutin on tietyssä tilanteessa osattava vaihtaa sydämen apupumpun akku, jotta asiakkaan muu kuntoutus sujuisi turvallisesti”, Sini kertoo.

Aihe tuntui myös hyvin ajankohtaiselta, sillä lainsäädäntöä aiheen tiimoilta on hiljattain tarkennettu ja lisäohjeistusta asian huomiointiin annettiin myös sosiaali- ja terveysministeriön tuoreessa julkaisussa Lääkinnällisten laitteiden turvallinen käyttö – opas laiteosaamisen varmistamiseen (2023).

”Monessa työyhteisössä haastetta tuo lääkinnällisten laitteiden laaja kirjo. Nehän kattavat kaikenlaista hengityskoneista sairaalasänkyihin ja yskityskoneista tukisukkiin. Aihe tuntui selvästi vaativan kehittämistä ja uutta tutkimustietoa”, Sini toteaa.

Työn tulokset tulivat heti käyttöön

Osana opinnäytetyötään Sini haastatteli julkisen terveydenhuollon organisaatioissa työskenteleviä laadunhallinnan asiantuntijoita, esihenkilöitä ja työntekijöitä, jotka ovat tekemisissä lääkinnällisten laitteiden kanssa päivittäisessä työssään. Haastateltavat tekivät joko kliinistä työtä tai työskentelivät osastolla tai tehohoidossa.

Taustatyön ja haastattelujen pohjalta Sini kehitti prosessikaavion lääkinnällisten laitteiden osaamisen varmistamiseen sekä yksikön että yksittäisen työntekijän tasolla. Onnekas sattumus oli, että Sinin silloisella työnantajalla oli vastaava prosessi juuri alkamassa, joten kaaviota päästiin heti pilotoimaan.

”Olen saanut ilahduttavan hyvää palautetta kaaviosta monenlaisissakin työtehtävissä työskenteleviltä ihmisiltä. Valmiista mallista on koettu olevan hyvää apua, koska se tarjoaa valmiin lähtökohdan eikä prosessia tarvitse näin ollen alkaa rakennella itse alusta asti”, Sini kertoo.

Haastatteluissa nousi esille, että lääkinnällisten laitteiden osaaminen koetaan kaikkiaan hyvin tärkeäksi asiaksi ja että siihen todella halutaan panostaa. Keskeinen näkökulma osaamisen varmistamisessa on jatkuva kehitystyö – prosessi ei ole koskaan valmis.

”Kaikkea tietoa ei voi kaataa työntekijöiden päälle kerralla, vaan sitä on tarjottava sopivissa annoksissa. Sekä asioiden kertaaminen että niiden käytännössä tekeminen on tärkeää. Sama sapluuna ei myöskään sovi vastavalmistuneelle ja työtä kymmeniä vuosia tehneelle. Laitteita tulee myös koko ajan lisää, minkä lisäksi henkilöstössä on totta kai vaihtuvuutta. Kaiken tämän takia prosessin ja työkalujen on hyvä olla kunnossa”, Sini sanoo.

Työkaluja on tarjolla paljon

Käytännön keinoja osaamisen hallintaan ja jatkuvaan kehittämiseen on paljon. Sini luettelee muun muassa laitevalmistajien ja oman organisaation koulutukset, verkkokurssit, kehityskeskustelut, vuosikellot, ohjatun perehdytyksen ja harjoittelun sekä näyttöpohjaisen osaamisen varmistamisen. Suunnitelmallisen prosessin lisäksi tutkimuksessa nousi esiin työn helpottaminen nykyajan vaatimuksiin vastaavalla järjestelmäratkaisulla.

”Konsensus oli, että osaamisen seurannan järjestelmän tai dokumentaation tulisi olla sähköisessä muodossa nykyajan vaatimukset huomioiden. Etenkin esihenkilöiden selkeänä toiveena on, että osaamisen tilannekuvan ja päivitystarpeet pääsisi katsomaan yhdellä vilkaisulla”, Sini kertoo.

Oman dilemmansa tuo kysymys osaamistietojen luottamuksellisuudesta. Osa esihenkilöistä katsoo tärkeäksi pitää tiedot työntekijän ja esihenkilön välisenä asiana, kun taas osa haluaisi tehdä tiedot läpinäkyviksi. Jälkimmäisessä etuna olisi tietojen helpompi päivitettävyys, koska työntekijät voisivat päivittää omia tietojaan osittain myös itse. Lisäksi läpinäkyvyys voisi helpottaa tavoiteasetantaa ja kannustaa kehittämään osaamistaan lisää.

Kohti laajempaa yhteistyötä

Maaliskuun 2024 alussa Sini aloitti työt laiteturvallisuuteen keskittyvänä koordinaattorina hyvinvointialueella. Uudessa työssään hän jalkauttaa yksilön tason osaamisen varmistamisen prosessia, eli käytännössä opinnäytetyössä aloittamaansa kehitystyötä. Tavoitteena on nyt siis varmistaa lakisääteisten vaatimusten ja ohjeistusten toteutuminen hyvinvointialuetasoisesti.

Pidemmällä aikajänteellä Sini näkisi työnsä hedelmien kannustavan mieluusti yhä laajempaan yhteistyöhön lääkinnällisten laitteiden osaamisen kehittämisessä.

”Oma tutkimukseni on tehty pääasiassa yksittäisen työntekijän ja yhden yksikön näkökulmasta. Tämän lisäksi olisi totta kai hyvä koordinoida vaatimuksia ja jakaa tietoa eri yksiköiden välillä. Vielä kunnianhimoisemmin ajatellen tavoitteena voisi olla jopa valtakunnallinen yhteistyö. Vaikka jokaisen organisaation on totta kai huomioitava oma toimintaympäristönsä, sama viitekehys asettaa raamit kaikkien työlle”, Sini toteaa.

Lue lisää

Sini Mustosen opinnäytetyö: Johtamisen merkitys lääkinnällisten laitteiden osaamisen varmistamisessa