Timo Raaska
15.4.2025
The Health and Safety Event 2025 -tapahtuma kokosi Birminghamiin yli 13 000 turvallisuusalan ammattilaista ja tarjosi kiinnostavan katsauksen kansainvälisiin HSEQ-ohjelmistoihin.
AJANKOHTAISTA
The Health and Safety Event 2025 tarjosi kiinnostavan katsauksen kansainvälisiin HSEQ-ohjelmistoratkaisuihin
AJANKOHTAISTA
The Health and Safety Event 2025 tarjosi kiinnostavan katsauksen kansainvälisiin HSEQ-ohjelmistoratkaisuihin
Osallistuin huhtikuussa The Health and Safety Event 2025 -tapahtumaan, joka kokosi Iso-Britannian Birminghamiin yli 13 000 työterveys- ja työturvallisuusalan ammattilaista. Kansainvälisessä tapahtumassa mukana oli yli 350 näytteilleasettajaa, jotka esittelivät kaikkiaan reilua 10 000 tuotetta ja ratkaisua työturvallisuuteen, laadun- ja riskienhallintaan sekä ympäristön huomioimiseen. Tavoitteeni oli kartoittaa uusimpia HSEQ-ratkaisuja ja muodostaa kokonaiskuva ohjelmistoratkaisujen kehityssuunnista – ainakin tämän tapahtuman näkökulmasta.
Kävin tapahtumapäivien aikana läpi kaikki keskeiset paikalla olleet ohjelmistotarjoajat, ja osallistuin noin 20 esittelyyn ja keskusteluun. Tämän pohjalta syntyi hyvä yleiskuva siitä, mitä kansainväliset toimijat tarjoavat, ja mihin oma ratkaisumme sijoittuu markkinassa. Kerron tässä messuraportissa keskeisiä havaintojani sekä suuntaa antavia pohdintoja, joita käydyt keskustelut herättivät.
Tekoälyn nykytila: paljon puhetta, mutta vielä ohuelti käytännön hyötyä
Yksi keskeisimmistä havainnoista oli, että vaikka tekoäly on monessa mukana, sen todellinen hyödyntäminen HSEQ-ohjelmistoissa on vielä varsin alkuvaiheessa. Useimmat näkemäni ratkaisut, joissa tekoäly kysyttäessä mainittiin, olivat markkinointipainotteisia lupauksia tulevasta tai kevyitä prototyyppitoteutuksia. Mitään todellista ja toimivaa en vielä päässyt näkemään tai kokemaan.
Vaikka tekoälyä hyödynnetään – ainakin mainospuheiden mukaan – jo esimerkiksi ennakoivassa riskianalytiikassa, videokuvaan perustuvassa turvallisuusvalvonnassa (esim. Protex AI) ja oppimisalustoissa (5Mins.ai), näytti vahvasti siltä, että merkittävät läpimurrot antavat vielä odottaa itseään.
Tämä tietysti laittaa miettimään, miksi AI ei ole vielä aidosti arjessa mukana. Teknologia on olemassa, mutta ilmeisesti osaaminen ja valmius hyödyntää sitä tehokkaasti HSEQ-prosesseissa kaipaa vielä paljon kehitystä – niin toimittajilta kuin asiakkailtakin. Tässä olemme siis omien tuotteidemme kanssa hyvissä asemissa, nyt vaan täytyy viedä asioita reippaasti eteenpäin.
Osaamisen ja pätevyyksien hallinta korostuu
Toinen selkeästi esiin noussut teema oli osaamisen ja pätevyyksien hallinta, joka näyttäytyy yhä vahvemmin omana, erillisenä kokonaisuutenaan. Useat ohjelmistotoimittajat, kuten Skillko, Evalu-8 ja Rapid Global, näyttivät keskittyneen juuri tähän alueeseen – erityisesti korkean riskin toimialoilla.
Harva nähtävillä olleista osaamisen hallintaan tarkoitetuista kuitenkaan erosi merkittävästi vanhoista LMS-järjestelmistä siinä, että ne todella tukisivat laatu- ja turvallisuuskriittisten osaamisvaatimusten hallintaa huomattavasti totuttua yksityiskohtaisemmin. Omien kokemustemme perusteella näyttää kuitenkin siltä, että perinteiset LMS tai HR-järjestelmät eivät yksin riitä täyttämään esimerkiksi viranomaisvaatimusten tai turvallisuusstandardien edellyttämää läpinäkyvyyttä ja seurattavuutta.
Tällä alueella vaikuttikin siltä, että Rego ja Laatuportti ovatkin jopa askeleen kilpailijoita edellä. Nyt pitää vaan varmistaa, että tämä etumatka säilyy ja kasvaa entisestään.
Raportointikäytännöissä nähtiin tuttuja malleja
Raportoinnin osalta havaitsin, että lähes kaikki toimijat hyödyntävät samaa mallia, jota myös me noudatamme: järjestelmä tarjoaa perusraportoinnin ominaisuudet, mutta varsinaiset analytiikka- ja visualisointiratkaisut toteutetaan liitännöillä Power BI:n tai vastaavien työkalujen kautta. Tämä viestii siitä, että olemme raportointikäytännöissä teknisesti täysin ajan tasalla.
Dashboard-näyttöjen kehittämiseen ja toteutukseen saimme kyllä monta hyvää vertailukohtaa. Parhaissa tuotteissa oli koostettu erinomaisia tilannekuvanäkymiä ja näitä tullaankin varmasti näkemään jatkossa myös Qreformin tuotteissa.
Konsultatiivisuus on edelleen harvinainen lähestymistapa
Keskusteluissa kävi selväksi, että valtaosa ohjelmistotoimittajista keskittyy puhtaasti teknologiaan, eikä tue asiakkaitaan merkittävästi prosessien tai toimintatapojen kehittämisessä. Tämä on ymmärrettävää liiketoimintamallin näkökulmasta, mutta asiakkaan kannalta voi olla ongelmallista, jos järjestelmän käyttöönotto jää irralliseksi ilman tukea arjen käytäntöjen kehittämiseen.
Tässä meillä suomalaisena toimijana voi olla kilpailuetu – erityisesti niissä tilanteissa, joissa asiakas kaipaa järjestelmäratkaisun lisäksi myös osaamista sen tehokkaassa hyödyntämisessä ja jatkuvassa kehittämisessä.
Käytettävyys ja käyttöoikeuksien hallinta: yksinkertaisuus vastaan joustavuus
Yksi kiinnostavimmista havainnoista liittyi käyttöoikeuksien, roolien ja näkyvyyksien hallintaan. Useimmissa kansainvälisissä järjestelmissä ratkaisut oli toteutettu yllättävän selkeästi ja yksinkertaisesti – kun taas esimerkiksi omissa Laatuportti– ja Rego-järjestelmissämme olemme rakentaneet erittäin hienojakoiset ja monipuoliset oikeus- ja näkyvyysmallit. Tähän ovat syynä asiakkailta tulevat vaatimukset, joita HSE-tapahtumassa nähdyillä ohjelmistoilla olisi mahdotonta toteuttaa.
Samalla tämä sai pohtimaan, olemmeko Suomessa menneet tietosuojaan vedoten ”varmuuden vuoksi” jo hiukan liiankin pitkälle, jolloin järjestelmän käytettävyys ja toimivuus alkavat kärsiä. Yksinkertaisuus tuo selkeyttä ja nopeuttaa käyttöä – toisaalta monimutkaisempi rakenne mahdollistaa tarkemman hallinnan. Tältä osin lienee syytä arvioida uudelleen, missä kohtaa monimutkaisuus alkaa kääntyä itseään vastaan.
Kysymys on hankala: regulaatio on tiukkaa eikä kukaan ymmärrettävästi uskalla ottaa asiassa riskejä. Ehkä lainsäädäntöä ja sen tavoitteita pitäisi kuitenkin pyrkiä tulkitsemaan alkuperäisen tarkoituksen mukaan, eikä aina ”varmuuden vuoksi” pahimman mahdollisuuden varalta?
Toiminnallisuuksien laajuus – kilpailuetu vai haaste?
Monien kilpailevien, kansainvälisten järjestelmien kohdalla huomasin, että ne keskittyivät ehkä enemmän yhteen tai pariin osa-alueeseen – esimerkiksi ilmoittamiseen, auditointeihin, riskienhallintaan tai koulutuksiin. Kenelläkään toimittajalla ei ollut esillä Laatuportin ja Regon kaltaista, kattavaa toiminnallista kokonaisuutta samassa mittakaavassa.
Tapahtumapäivien aikana joutuikin pohtimaan taas kriittisesti, onko meillä kenties jo liikaa toiminnallisuutta yhdessä järjestelmässä? Toki laajuus tuo huomattavaa lisäarvoa, mutta samalla se voi nostaa oppimiskynnystä ja lisätä käyttöönottovaiheen kompleksisuutta. Tasapainon löytäminen on tärkeää – sekä omien että asiakasorganisaatioiden resurssien näkökulmasta.
Hinnoittelumallit ovat linjassa kansainvälisen tason kanssa
Lopuksi on mainittava kustannukset. Lähes kaikki toimijat noudattivat samaa logiikkaa kuin me Suomessa: hinnoittelu perustuu organisaation kokoon ja käyttäjämääriin sekä niiden mukaan asiakaskohtaisesti räätälöityihin tarjouksiin.
Suoria listahintoja ei juuri ollut esillä, ja hintataso vaikutti keskusteluissa varsin vastaavalta kuin mihin Suomessa on totuttu. Tämä vahvistaa käsitystä siitä, että olemme myös hinnoittelun osalta kansainvälisesti kilpailukykyisiä.
Yhteenveto: olemme oikealla polulla kansainvälisestikin vertaillen
HSE-tapahtuma tarjosi monipuolisen ja ajankohtaisen katsauksen HSEQ-ohjelmistoratkaisuihin. Vaikka tarkempi analyysi vaatii vielä syventymistä, voidaan jo tässä vaiheessa todeta seuraavaa:
- Olemme kotimaisena toimijana erittäin kilpailukykyisiä niin teknisesti kuin toiminnallisestikin.
- Tekoälyn hyödyntäminen on vielä rajallista, vaikka potentiaalin tiedetään olevan valtava.
- Osaamisen ja pätevyyksien hallinta on selvästi noussut kansainvälisesti keskeiseksi teemaksi.
- Käyttöoikeuksien hallinnan joustavuutta kannattaa arvioida kriittisesti uudelleen käytettävyyden näkökulmasta.
- Hinnoittelumallit ja teknologiat ovat linjassa kansainvälisen kehityksen kanssa.
Tapahtumasta jäi vahva positiivinen tunne siitä, että olemme aivan oikealla polulla. Onko siis aika miettiä osallistumista myös näytteilleasettajana seuraavassa tapahtumassa? Kokemusten perusteella se voisi olla luonnollinen askel eteenpäin.
