Työhön liittyvien riskien hallinta – kolme tärkeää osa-aluetta

Riskienhallinta on pitkäjänteistä ja jatkuvaa työtä, jonka taustalla on monia tekijöitä:

1. Yrityksen tai organisaation toimiva turvallisuuskulttuuri
2. Suunnitellut ja selkeästi johdetut riskienhallinnan menetelmät
3. Ajan tasalla olevat tietojärjestelmät

Työhön liittyvien riskien hallinta on oma alueensa, joka koskettaa jokaista työnantajaa sekä työntekijää. Tämän vuoksi sen osalla onkin myös velvoittavaa laidansäädäntöä varmistamassa turvallisuutta työpaikoilla.

Suunnitellut ja selkeästi johdetut toimintatavat

Onnistuneessa työhön liittyvien riskienhallinnassa avainasemassa on selkeä ja suunniteltu johtaminen. Johtoa ohjaa ennen kaikkea työturvallisuuslaki (73/2002), jossa on määritelty työnantajalta vaadittavia vastuita ja velvollisuuksia.

Riskienhallinnan kokonaiskuvan hahmottaminen, vaaran paikkojen tunnistaminen, toimintamallien suunnittelu, kriittisen osaamisen määrittely ja päivittäisen toteutuksen johtaminen ovat lähtökohtia turvalliselle työlle.

Lisäksi työturvallisuuden systemaattinen johtaminen koostuu yhdistelmästä laadun, turvallisuuden ja osaamisen hallinnan eri toimintoja, joita kannattaa tarkastella säännöllisin väliajoin. Tehdäänkö riskiarviointeja säännöllisesti ja onko esihenkilöt koulutettu tekemään arviointia? Onko havaintojen perusteella tehty tarvittavia korjaavia- tai kehittämistoimia? Tulisiko jotain toimintatapaa kehittää vielä eteenpäin? Entä milloin riskienhallintajärjestelmä on päivitetty?

Riskienhallintajärjestelmän ajankohtaisuuden avulla vältytään harha-askelilta

Työturvallisuuden johtaminen edellyttää, että käytettävissä on aina ajankohtaista tietoa kokonaistilanteen hahmottamiseksi. Ilman hyvää tilannekuvaa inhimillisten virheiden mahdollisuus päätöksenteossa kasvaa.

Arjessa muistetaan usein huolehtia käytännön turvallisuustekijöistä – suojaimista, työvälineistä ja varotoimenpiteistä. Riskienhallinta taas antaa mahdollisuuden ennakoida tulevaa ja varautua mahdollisiin ongelmiin hyvissä ajoin etukäteen. Vaaratapahtumaraportointi täydentää tilannekuvaa ja kertoo päivittäisessä työssä tapahtuvista havainnoista. Tässä kokonaisuudessa kokonaisvaltaisen riskienhallintajärjestelmän merkitys korostuu kokonaiskuvan hahmottamisessa ja seurannan mahdollistajana.

Turvallisuuteen liittyvät asiat kehittyvät nopealla vauhdilla ja samalla myös yrityksen toiminnan kehittyessä saattaa kehittyä uusia riskienhallintaa vaativia prosesseja. Riskienhallintajärjestelmän ajankohtaisuuden varmistaminen on erityisen ajankohtaista kaikissa muutoskohdissa. Turvallisuuteen liittyviä toimintatapoja ja järjestelmiä tulisikin tarkastella säännöllisin väliajoin ja päivittää tarvittaessa.

Käytännössä työhön liittyvien riskien hallinta ja turvallisuuden tilannekuvan seuranta tulisi olla yhtä kirkas ja tärkeä kuin yrityksen kassan ja rahoituksen seuranta.

Kontrolloimalla riskejä hyvällä ennakoinnilla ja huolehtimalla turvallisten työolosuhteiden ja turvallisen työkulttuurin muodostumisesta, vältytään tapaturmilta ja onnettomuuksilta, jotka myös aina aiheuttavat ylimääräisiä kustannuksilta.

Turvallinen työkulttuuri ja toimintatavat

Työn tekevät kuitenkin aina ihmiset, jotka luovat yhdessä turvallista työkulttuuria. Varmistamalla tarvittava osaaminen hyvällä perehdyttämisellä ja kriittisten pätevyyksien seurannalla vaikutetaan suoraan työssä jaksamiseen ja luodaan pohjaa hyvälle turvallisuuskulttuurille.

Lopuksi kyse on aina yhteistyöstä ja yhteispelistä. Noudatetaan yhteisiä sääntöjä, kunnioitetaan sovittuja toimintamalleja ja varmistetaan jokaisen turvallisuus omalla toiminnalla.

Tärkeintä on, että jokainen työntekijä osaamista tai titteliä katsomatta pääsee turvallisesti ja rauhassa töiden jälkeen kotiin.